Poliittinen epävakaus Ranskassa ei ota talttuakseen. Viime kesän yllätysvaalien tuloksena on ollut jo yksi kaatunut hallitus ja vaihtunut pääministeri. Poliittisten blokkien kinastellessa sekä keskenään että sisäisesti ranskalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään horjuu.

Yksi kesäkuun alun Euroopan parlamentin vaalien yllättävimmistä seurauksista oli Ranskan presidentin Emmanuel Macronin päätös hajottaa kansalliskokous ja julistaa maahan ennenaikaiset parlamenttivaalit. Syynä tähän olin Macronin oman blokin häviäminen EU-vaaleissa äärioikeiston saadessa historiansa parhaan tuloksen. Vasemmistoblokki voitti vaalit, mutta mikään puolue ei saanut enemmistöä kansalliskokoukseen. Vaikka maahan saatiinkin uusi pääministeri syyskuun alussa, jatkunee poliittinen tilanne maassa turbulenttina vielä pitkään. Millaisia seurauksia kesän parlamenttivaalien tuloksella voi olla Ranskan politiikkaan pidemmällä tähtäyksellä?

Euroopan unioni saa uuden parlamentin tänä vuonna, kun kansalaiset ympäri Eurooppaa astelevat vaaliuurnille kesäkuussa. Alunperin kuuden maan Euroopan hiili- ja teräsyhteisö on kasvanut vuosikymmenien aikana 27:n jäsenmaan ja lähes 450 miljoonan kansalaisen unioniksi. EU on tukenut Ukrainaa yhtenäisesti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, mutta samalla unioni kamppailee sisäisten arvoristiriitojen parissa. Myös globaali areena ja EU sen osana ovat murroksessa. Kokevatko moninaisen Euroopan...

Valtion sekularismi, eli laïcité-periaate, on yksi Ranskan tasavallan ydinarvoista, jonka juuret ulottuvat aina vuoden 1789 suureen vallankumoukseen asti. Ranskan tulkinta sekularismista on poikkeuksellisen tiukka, ja maaliskuussa tulikin kuluneeksi 20 vuotta päähuivien ja muiden huomiota herättävien uskonnollisten symbolien kieltämisestä valtion kouluissa. Tämän jälkeen on sekularismia toteutettu joukolla muitakin kieltoja, jotka liittyvät erityisesti musliminaisten pukeutumiseen. Mitä laïcité-...

Ranskalainen miljardööri Vincent Bolloré jatkaa vaikutusvaltansa kasvattamista maan mediakentällä. Äärioikeiston äänitorvena pidetyn kanavan isän määrätietoinen mediaimperiumin rakentaminen saa vastaansa toimittajien lakkoja, protesteja ja joukkoirtisanoutumisia. Monet pelkäävät maan mediakentän olevan matkalla kohti amerikkalaistyylistä polarisaatiota, jossa tiedonvälitys korvautuu provokatiivisilla mielipideohjelmilla. Ranskalaista mediaa kuohutti kuluneena kesänä yli kuukauden kestänyt toimit...

Vuosituhannen vaihteessa Brasiliasta povattiin suurta tulevaisuuden menestystarinaa: maailman neljänneksi suurimman demokratian talous vahvistui, ihmisiä nousi pois köyhyydestä ja maan painoarvo maailmanpolitiikassa kasvoi. Valtavat korruptioskandaalit ovat kuitenkin horjuttaneet maata ja sen asukkaiden luottamusta tulevaisuuteen ja poliittiseen järjestelmään. Mitä oikein tapahtui ja mihin Brasilia on matkalla?

Vihreiden tilanne tämän vuoden ja erityisesti syksyn aikana on ollut hankala: suositun Ville Niinistön tilalle puheenjohtajaksi nousseella Touko Aallolla oli suuret kengät täytettävänään ja olkapäillä paineet ennennäkemättömän suuren kannatuksen vakiinnuttamiseksi. Kun Haavisto, tuttu, turvallinen ja suosittu nimi, valittiin uudeksi puheenjohtajaksi sairasloman takia tehtävän jättäneen Aallon tilalle, moni vihreä huokaisikin helpotuksesta.

Ruotsissa käytiin syyskuun alussa monella tavalla poikkeukselliset vaalit. Jo pitkän aikaa suosiota keränneelle oikeistopopulistiselle Ruotsidemokraateille povattiin todellista ”jytkyä” ja sen mukana tulivat kuumeiset pohdinnat siitä, murtuuko ruotsalainen blokkipolitiikka ja miten pitkään muut puolueet voivat jättää ruotsidemokraatit omaan arvoonsa, niin kuin ne tähän asti ovat tehneet. Vaalien jälkeen mielessä on yksi kysymys ylitse muiden: mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?

Uudet opinto-ohjelmat toivat Valtsikaan myös kolme uutta opiskelijajärjestöä. Miten uusien järjestöjen arki on lähtenyt käyntiin, onko vastuun jakaminen vanhojen järjestöjen kanssa sujunut ja aikovatko Kumous, Konstruktio ja Valta uudistaa järjestökenttää?

Helsingin yliopiston uuden puolen suuri luentosali on lähes ääriään myöten täynnä perjantainaamuna 23.3., kun Carles Puigdemont saapuu pitämään valtiotieteellisen tiedekunnan kutsumana avointa luentoa. Etukäteen luennon kerrotaan koskevan median ja maailmanpolitiikan teemoja – Puigdemont on aikaisemmin tehnyt töitä journalistina – mutta luonnollisesti kaikkien huulilla on Katalonian jumiutunut ja erittäin tulehtunut tilanne.

Yrittäjyysmaailmassa tapahtuu kummia. Jos olet saanut tarpeeksesi yrittäjyyspropagandasta ja Slush-pöhinästä, ei se mitään. Tässä jutussa Tutkain sukeltaa yhteiskunnallisten kasvuyritysten maailmaan ja pinnan alta löytyy jotain, mikä kiinnostaa myös valtiotieteilijää.

Tammikuun viimeisenä lauantai-iltapäivänä Narinkkatorilla on sumuista. Lämpötila ei osaa päättää pakkasen ja plussan väliltä, ja moni on ottanut kaiken varalta sateenvarjonsa mukaan. Kolmekymmentä suojavarusteista poliisia on rajannut torin laitaan pienen kaksion kokoisen alueen ohuella köydellä, joka jakaa läsnäolijat katsojiin ja osallistujiin.

“Opiskelin valtsikassa pääaineena politiikan tutkimusta ja sivuaineina poliittista historiaa ja kehitysmaatutkimusta. Hain valtsikaan, koska olin lukiossa kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta. Opintojen alussa minulla ei ollut tarkkoja urasuunnitelmia, vaikka pohdinkin uraa virkamiehenä. Halusin päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin.

Aloite uudistukseen on tullut yliopiston taholta, mutta tiedekunnat ovat olleet alusta asti tiiviisti mukana prosessissa ja ne saavat päättää muutoksen sisällöstä ja toteutuksesta itsenäisesti. Myös oppiaineet ovat olleet koko ajan prosessissa mukana. Uudistuksen mukaiset kandi- ja maisteriohjelmat näkevät päivänvalon vuoden 2017 syksyllä.

"Toki he ottivat parhaalla mahdollisella tavalla huomioon sitten, kun saivat asiasta tietää. Mutta jos ei itse ole pyörätuolissa tai ei ole kokemusta esteettömyysasioista, neuvojen antaminen voi olla vaikeaa. Harva on tietoinen tilojen esteellisyydestä jos itsellä tai lähipiirillä ei ole kokemusta aiheesta."

"Tein paljon toimittajan töitä opiskelujen ohella Tutkaimessa, avustajana Ylioppilaslehdessä ja kesätoimittajana Iltalehdessä. Heti valmistumisen jälkeen pääsin toimittajaksi Me Naiset -lehteen. Pikkuhiljaa urasuunnitelmat alkoivat kuitenkin muuttua. Kaskas Mediaan saimme idean toimittajakollegoideni kanssa kun tajusimme, kuinka paljon hienoa tutkimusta jää piiloon, koska siitä ei viestitä."